Ompeluhuoneen kauppa

6. elokuuta 2017

Syksy

Edellinen postaus oli Kesä ja sitä edellinen Kevät, niin kai tämä on sitten syksy. Kesällä on ollut paljon muutakin puuhaa, mutta tässä nyt näitä viime kuukausien juttuja:


 Tytöille tein pehmeät, muhkeat villatakit. Nämä ovatkin olleet ahkerassa käytössä tällaisena kesänä. Mulla on puikoilla samanlainen itselle, värin tietysti arvaattekin.


Hamstrasin keväällä Vimmalta kankaita, kun viimein pääsin Helsingin reissulla käymään myymälässä. Kolmeveelle paita ja tokaluokkalaiselle pipo. Kun on kiva kangas, ei vaate kaipaa kikkailuja. Silti nykyään ostan yhä enemmän yksivärisiä kankaita kuosillisten sijaan.


Verson puodin Sielulinnusta leggarit vauvalle ja lakki, joka on jo matkannut meiltä maailmalle.


Lakkeja on taas valmistunut, tässä muutamia näytteitä:




Tämä merinovillainen frillalakki on yksi mun lemppareista. Mun tyttövauvani käytti tällaista koko viime talven. Merinovilla on siitä(kin) ihana materiaali, että se venyy vauvan pään kasvaessa ja sama lakki oli sopiva lähes koko talven. 


Mun vihreäraitainen Marimekon keittiöpyyhe sai niin pahoja vaurioita, että en enää kehdannut roikottaa sitä keittiössä. Onneksi riitti lakkiin, ihanan kestävää ja jämäkkää lakkiainesta, joka päässä voi kirmata heinän ja hakkeen tuoksussa. 





Pikkuisen oon rattaitakin tuunannut: uusi pehmuste ja pussukka, joka on osoittautunut erinäisissä reissuissa tosi tarpeelliseksi. 




Itselleni olen ommellut pitkästä aikaa vaatteita ilman imetysoptiota. 


Paitsi että tämä on kyllä imetyskelpoinen. Tämä mekko syntyi siten, että menin Eurokankaaseen ostamaan valkoista kangasta mekkoon ja tulin Eurokankaasta keltaisen mekkokankaan kanssa. Hyvä yritys.



Talossa on pari uutta puhelinta ja niille väsäsin hiukan suojaa. 


Ihan on pankkikorttitaskutkin, kun mulle meinaa olla mahdotonta muistaa ottaa mukaan kaksi tavaraa, lompakko ja puhelin.


Viimeisimpänä, vaan ei vähäisimpänä: pääsin mökillä noin 15 vuoden tauon jälkeen istumaan kangaspuiden ääreen. Nautin! Matot ovat kyllä vielä viimeistelemättä. Laitan sitten parempia kuvia, kun ovat valmiita. 



11. kesäkuuta 2017

Kesä!

Kylmin kevät minun muistini ulottuvilla kului muun muassa ompeluhuoneessa. Tässä sen satoa:


Vauvalle seuraavaa kokoa varastoon. 


Lettilegsut mulle ja vauvalle. 


Uikkarit vauvalle. Tein lahjetta ja hihaa jonkin verran, että tulisi aurinkosuojaa. Ihan kokopukua en sentään tehnyt, helteiden toivossa.




Tällaiseen hellehaalariin ihastuin ihan täysin, kun jossain sen näin. Kaavoitin tämän bodyn avulla, levensin vyötärön kohdalta reilusti. Frilla on suorakaitaleen muotoinen suikale, jossa ylhäällä kuminauhakuja. Etu- ja takakappaleet on ommeltu kuminauhakujaan sisälle.





Helteiden suhteen olen ilmeisesti jotenkin toiveikas, olen näköjään tehnyt aika paljon näitä pikkuruisia kesävaatteita. Tämän viimeisen laitoin myyntiin tuonne facebook-sivuilleni.


Viileisiin kesäiltoihin huppari pienelle neitokaiselleni. Pakko oli kokeilla tytöille myös rusettipantoja.



Softshell on ollut minulle tuntematon materiaali. Ensikokemuksen perusteella tämä haalari on toiminut hyvin hiekkalaatikolla ja konttausjutuissa. Pepun ja polvet vahvistin tuollaisella kankaalla, josta raksahaalarit tehdään. 


Housuja, housuja, housuja. Olisi pitänyt pitää kirjaa, monetko housut neljä poikaa kuluttaa. Näissä on kaavana Ottobre-lehden Relaxit fit, aivan loistava kaava. Jonkin verran olen muokannut kaavaa: lahjetta pidentänyt muutaman sentin, vyötäröä kaventanut keskeltä ja sivuista, taskuja madaltanut.


Hellevaatetta myös isommalle neidille.


Ja Ikean kankaasta takki ynnä huivi takille kaveriksi. 



Alkukesän juhlat tytär juhli tässä mekossa.


Ja äiti tässä Suomi100-mekossa.


Kangas löytyi Eurokankaan palalaarista ja on taas viskoositrikoota. Ihanan viileä, ei rypisty. Oli niin kylmät juhlasäät, että tein hihattoman mekon kaveriksi tuollaisen hihattimen, vai onko tämä bolero. Rusetti kätkee alleen imetysoption. 


Kesähamosen tein yksinkertaisella menetelmällä: SPR:n Kontista löytämästäni verhosta otin alavaran vyötärökaitaleeksi. Rypytin siihen vapaalla kädellä kaksi verhon leveyttä, laitoin taakse vetoketjun ja surautin helman rullapäärmeellä. 

Lakkejakin on taas tullut tehtyä. 


Pikku piikaselle neulottu lakki, tämäkin tosi yksinkertainen: neuloin aina oikeaa suorakulmion muotoisen kappaleen. Leveyden mittasin niin, että kappale ylsi sopivasti posken alareunasta päälaen yli toisen posken alle. Kun kaitale ylsi päälaella riittävän pitkälle aloin kaventamaan viidessä kohdassa tasavälein 1x2, reunoissa 1x1, eli 8 silmukkaa kerroksella, joka toinen krs. Kun silmukoita oli muutama jäljellä, vedin langan niiden läpi. Tämä lakki olikin tarpeen tässä alkukesällä. 


Mutta nyt on päästy jo nauttimaan ihanasta kesästä ja tein tällaisen pitsihilkan koristeeksi tälle muorille.



Myyntilakkeja kokosin tähän kuvaan. Näistä suurin osa on vielä myynnissä tuolla facebookissa, linkki löytyy sivupalkista. 

Ihania kesäpäiviä sinulle!



7. toukokuuta 2017

Kevätjuttuja

Minun ompeluhuoneessani kevään tulon tietää siitä, että alkaa lakkien ja hattujen teko. Voi ja ah, miten ihanaa näitä on tehdä! 


Ensimmäiseksi uusi tuttavuus. Kaavoitin tällaisen hilkan. Näitä olen nähnyt norjalaisten ompelijoiden tekevän ja pitkään olen haaveillut, nyt viimein sain toteutettua.


Vauvalle oma lierihattu, kun muillakin perheen naisilla on.


Näitä peruslakkeja olen tehtaillut paljon aiemminkin, tällaiset tein vauvalle täksi kesäksi. Eurokankaan alesta kevättalvella ostin metritolkulla mustaa tikkivuorta. Laitoinkin sen päällikankaaksi vauvan haalariin ja sisälle vuoriksi trikoota, hihoihin liukasta vuorikangasta. Tällä puvulla luulisi (no, toivoisi) tarkenevan Lapin kesässä. 


Uudet pipot myös kolme- ja viisveelle.


Kokeilin tehdä isolle pikkumiehelleni tällaisia isojen poikien lippiksiä. 


Näitä pusasin yhden viikon tuossa kevättalvella. En olekaan ennen tehnyt samalla kaavalla kuudelle lapselle. Opin myös jotain uutta: kaitaletasku. Neljännessä alkoi jo sujua.


Myös tähän toppiin sain idean norjalaisista käsityöpiireistä. Seuraan Instagramin puolella muutamaa aivan ihanaa norjalaista käsityötiliä. Lankana Adlibriksen alpakkavilla (kyllä, ne myy myös lankoja). Tuntui mukavalta neuloa, toivottavasti kestää kulutusta.


Tämän topin ompelu tuotti hiukan aivovoimistelua, mikä ei liene pahitteeksi näin äitiyslomalla. Onneksi eräs niin taitava ompelijakaveri neuvoi, kiitos Paula!


Ekaluokkalaiselle palapelipaita, tilkut alkaa huveta.


Kalateemalla t-paitoja. 


Ja paidoille kaveriksi parit shortsit.


Vauvalle pikkuisen jo seuraavaa kokoa varastoon, kun niin teki mieli näitä pienia ommella.




Välikausitakinkin sain viimein itselleni ommeltua. Kivan kankaan löysin viime kesänä Anttilan konkurssimyynnistä.


Pari imetysmekkoa ja legsut myös. Olen tykästynyt tuohon nauhakujaan, kun se häivyttää imetysoption mukavasti. Ajattelen, että vaatteesta saa kyllä näkyä, että se on imettävän äidin vaate, ei siinä mitään. Yritän kuitenkin tehdä pitkäikäisiä vaatteita ja siksi tykkään tällaisista ratkaisuista, joita voi käyttää imetyksen jälkeenkin.


Viimeiseksi hyvän mielen kuva <3. 

Sain haltuun Vimman lettiä. Olin tosi luova (hahhah) ja tein itselleni ja vauvalleni leggarit. Kuvittelin mielessäni sellaisen soman kuvan, jossa kahdet jalat, pienet ja isot on sievästi ja harmonisesti, mutta eihän tuo lapsukainen ollut yhtään samaa mieltä. Siinä on sitten isot jalat tukevasti maassa ja pienet iloisesti ilmassa. 

xxxxxxx

Tämä oli vähän turhan iso pläjäys kerralla. Yritän päivittää blogia ahkerammin jatkossa. Tai sitten ommella vähän vähemmän :).